![]() |
Yleiskuvan tapahtumista paikanpäällä saa yleensä parhaiten television välityksellä. Kuvat ja haastattelut sen sijaan on haettava itse kadulta. |
Ulkomaisten toimittajien jahtaaminen oli kaikille ennenkokematonta. Tämä tapahtui järjestelmällisillä hotellista hotelliin suoritettavilla väkivaltaisten joukkojen toimeenpanemilla ratsioilla. Muutaman kilometrin säteellä Tahririn aukion ulkopuolella oli täysi kaaos. Ryöstelevät ja pahoinpitelevät joukkiot kävivät kiinni kaikkiin toimittajiin, jotka heidän tielleen sattuivat. Koimme itse pahimmat tilanteet torstaina saapuessamme taksilla tälle ydinkeskustan rajaseudulle. Jatkuvissa tarkastuspisteissä joko etsittiin toimittajia tai ulkomaisia taistelijoita. Siinä sai asetella sanansa tarkasti, jotta matka jatkuisi. Tarkastuspisteitä pitivät seuraavat ryhmittymät: neutraali armeija, pahamaineinen poliisi tai paikallinen joukko nuoria liipasinherkkiä miehiä. Aseinaan tankit, rynnäkkökiväärit, pistoolit, veitset tai metalli- ja puupamput. Kaikkialla tarkastajat olivat erittäin jännittyneitä. Yhdellä armeijan tarkastuspisteellä kuskimme otettiin ulos autosta ja häntä tönittiin rynnäkkökiväärillä selkään, kun papereita ei heti häneltä löytynyt. Samalla minä sain katsella tuulilasin läpi toista rynnäkkökivääriä silmästä silmään. Toisella pisteellä saimme poliisin kyytiin takapenkille, joka osoitteli pistoolilla joko kuljettajaa tai toimittajaani Mika Parkkosta. Poliisi käski ajaa tieltä sivuun ja otti meidät siellä kadulle ulos autosta. Taas oli aika selittää minkä parhaaksi pystyi. Kun näyttelimme mahdollisimman nöyrää poikaa niin pääsimme jatkamaan matkaa. Tällä kertaa käännyimme pois keskustasta, koska siellä ei onni olisi ollut enää yhtä suotuisa.